Asiointi sääntelyelimessä

Sääntelyelimen tutkittavaksi voi saattaa raideliikennelaissa (1302/2018) kuvatuin edellytyksin hinnoittelua koskevan tai syrjiväksi epäillyn asian. Sen lisäksi sääntelyelimelle ilmoitetaan uudesta henkilöliikenteen palvelusta, sekä voidaan muun muassa tehdä pyyntö taloudellisen tasapainon testin suorittamisesta, josta on säädetty komission täytäntöönpanoasetuksessa (2018/1795). Sääntelyelimeltä voidaan myös hakea poikkeuslupaa komission palvelupaikkojen ja rautatieliikenteeseen liittyvien palvelujen käyttöoikeudesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (2017/2177) velvoitteista. Sääntelyelin voi antaa tarvittaessa myös neuvontaa lainsäädännön vaatimuksista yleisellä tasolla.

Tiettyihin raideliikennelaissa määriteltyihin valtion rataverkon haltijan päätöksiin asianosainen voi hakea oikaisua sääntelyelimeltä. Kun on kyseessä yksityisen rataverkon haltijan tekemä päätös, siitä voi tehdä muutoksenhakua koskevan valituksen.

Jos jonkun katsotaan toimineen raideliikennelain tai sen nojalla annettujen vaatimusten vastaisesti tai vastoin syrjimättömyyden ja tasapuolisuuden vaatimuksia, asian voi saattaa sääntelyelimen tutkittavaksi. Tällaisen valituksen voi tehdä rautatieliikenteen harjoittaja, ratakapasiteetin hakija, koulutuspalveluja tarvitseva yritys, rataverkon haltija, palvelupaikan ylläpitäjä, muu palvelun tarjoaja taikka liikenteen palveluista annetun lain 182 §:ssä  tarkoitettu toimivaltainen viranomainen. Sääntelyelin voi ottaa asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.

Uutta rautateiden henkilöliikennepalvelua koskevien ilmoitusten ja taloudellisen tasapainon testipyyntöjen tekemisessä noudatetaan komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2018/1795 taloudellisen tasapainon arvioimisesta (Ulkoinen linkki).

Palvelupaikkaan liittyvän poikkeusluvan hakemisessa noudatetaan komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2017/2177 palvelupaikkojen ja rautatieliikenteeseen liittyvien palvelujen käyttöoikeudesta (Ulkoinen linkki).